Utsjoki

Kulttuurimatkailun tulevaisuus kaupunki- ja alueellisissa kohteissa

Yksi SmartCulTour-hankkeen tuloksista on Calvi & Morettin (2020) laatima D2.2-raportti Future of cultural tourism for urban and regional destinations, joka tarkastelee kulttuurimatkailun tulevaisuudenkuvia. Kulttuurimatkailun suosio ennen COVID-19 pandemiaa oli niin suurta, että se aiheutti haittaa Barcelonan, Dubrovnikin ja Venetsian kaltaisissa kulttuurisuurkaupungeissa. Kulttuurimatkailun tulevaisuutta silmällä pitäen on tärkeää, että kulttuurimatkailua kehitetään tavalla, joka on kestävää paikalliselle yhteisölle edistäen samalla pitkän aikavälin kestävää kehitystä sekä suojellen kulttuuriperintöä. Tämän hetkinen pandemiatilanne tekee tulevaisuuden ennustamisesta entistä haastavampaa, ja matkailukohteilta odotetaan sopeutumista odottamattomiin tilanteisiin huomioiden samaan aikaan paikallisten tarpeet matkailun kehittämisessä.

Kulttuurilla tarkoitetaan perinteitä, arvoja ja uskomuksia, jotka ovat tärkeitä tekijöitä kulttuurimatkailun tulevaisuuden vaikutusten tarkastelussa. Kulttuurimatkailun tavoitteiden mittaamisessa on siis syytä siirtyä matkailijoiden määrän kasvun tavoittelun sijasta kestävämpiin tavoitteisiin, joita ovat kulttuurikokemusten laatu, elämänlaatu sekä kohteen elinkelpoisuus, joka huomioi niin matkailijat kuin paikalliset asukkaat. Globalisaatio, elämys- ja luova talous, digitaalisen teknologian kehitys sekä kestävän kehityksen suunnat ovat makro-trendejä, jotka ovat väistämättä vaikuttaneet kulttuurimatkailun kehitykseen. Kulttuurien välineellistynyt käyttö matkailupalveluissa on aiheuttanut vastareaktiona yhteisölähtöisten aitojen kulttuurikokemusten kysynnän kasvun, mikä on huomionarvoista Utsjoellakin.

Calvi & Moretti (2020) tarkastelevat kulttuurimatkailun mahdollisia tulevaisuuksia kulttuurimatkailun kysynnän kehityksen sekä kohteen hallinnollisen lähestymistavan kautta. Hitaan ja nopean matkailun kysynnän sekä yhteisölähtöisen ja markkinalähtöisen kulttuurimatkailun kehittämisen pohjalta on muodostettu neljä erilaista matkailun tilannetta kuvaavaa skenaariota: 1. yhteisölähtöinen hidas kulttuurimatkailu, 2. markkinalähtöinen hidas kulttuurimatkailu, 3. globaali kulttuurimatkailu ja 4. glocaali kulttuurimatkailu (glocalised cultural tourism).

Yhteisölähtöisen hitaan kulttuurimatkailun skenaariossa yhdistyvät hitaan kulttuurimatkailun kysyntä sekä hallinnollinen lähestymistapa, joka tukee paikallisten hyvinvointia ja kulttuurin elinvoimaisuuden säilyttämistä. Hitaalla matkailulla etsitään vastapainoa nopeaan elämäntahtiin ja nopeisiin liikkumisen muotoihin, sekä etsitään matkailuelämyksiä liittyen maisemaan, kulttuuriin ja vuorovaikutukseen muiden matkailijoiden ja isäntäväestön kanssa (Dickinson, Lumsdom & Robbins, 2011). Yhteisölähtöisen hitaan kulttuurimatkailun skenaario on yleensä nähty tehokkaana veturina kohti kestävää aluekehittämistä sekä yhteisön sietokyvyn lisäystä. Tässä skenaariossa riskinä kuitenkin on, että matkailu jää pienimuotoiseksi sekä marginaaliseksi toiminnaksi kohdealueella eikä vaikuta tarpeeksi kohteen kehitykseen sosiaalisesti eikä taloudellisesti.

Markkinalähtöisen hitaan kulttuurimatkailun skenaario yhdistää hitaan kulttuurimatkailun kysynnän hallintotapaan, joka keskittyy maksimoimaan matkailun taloudelliset hyödyt alueelle. Tässä ylhäältä-alaspäin toteuttavassa päätöksenteossa paikallisen yhteisön osallistavat lähestymistavat jäävät kuitenkin vähäiseksi. Paikalliset yrittäjät usein ovat innokkaita laajentamaan toimintaansa ja lisäämään asiakkaiden määrä, mutta heidän tulee samaan aikaan vastata hitaan kulttuurimatkailun kysyntään, johon liittyy mm. aitojen henkilökohtaisten kokemusten tarjoaminen matkailijoille. Tämän skenaarion riskinä on, että paikalliset näkevät matkailun kehittämisen yhteisön ulkopuolisena asiana, joka ei hyödytä kaikkia. Matkailun hyödyt voivat jakautua epätasaisesti eivätkä siten kulttuurimatkailun avulla edistä paikallista kulttuurista ylpeyttä, mikä osaltaan vaikuttaa myös matkailijoiden käsityksiin kohteen aitoudesta.

Globaalin kulttuurimatkailun skenaario yhdistää nopean kulttuurimatkailun kysynnän hallintotapaan, jonka tavoitteena on maksimoida matkailun taloudelliset hyödyt alueelle. Nopea kulttuurimatkailu voidaan yhdistää massaturismiin, jossa kysyntä keskittyy paikallisen kulttuurin ”kulutukseen”, jolloin matkailijat ovat enemmän hintatietoisia kuin etsivät aitoja kokemuksia. Näin ollen matkailijoiden tietämys kulttuurista voi jäädä melko pinnalliseksi. Matkailijat kuitenkin käyttävät kulttuuripalveluja matkansa aikana, mutta nämä ovat enemmänkin ’must-see’-tyyppisiä turistikohteita. Tämän seurauksena matkailualan yritykset saattavat käyttää paikallista kulttuuria välineellisesti houkutellakseen turisteja.

Glokaalilla kulttuurimatkailulla taas viitataan globaaleihin kansainvälisiin tuotteisiin tai palveluihin, jotka sopeutetaan paikalliseen kontekstiin. Tässä skenaariossa yhdistyvät nopea kulttuurimatkailun kysyntä ja hallintotapa, joka keskittyy paikallisyhteisön hyvinvoinnin maksimoimiseen. Hallintotapa sisältää innovatiivisia strategioita, jotka ottavat paikalliset mukaan päätöksentekoprosessiin hyödyntäen uusien teknologioiden tuomia mahdollisuuksia. Kulttuurimatkailua koskevia aloitteita johtavat pääasiassa pienet ja keskisuuret paikalliset yritykset edistäen samalla aitoa paikallista kulttuuria ja identiteettiä sekä yhteisölähtöistä hallintotapaa. Kulttuurimatkailun rooli tässä skenaariossa yhteisön kestävyyden edistämisessä on kuitenkin erittäin epävarma ja riippuu paljolti yhteisön kyvystä vaikuttaa hallintajärjestelmiin, joissa paikallinen kulttuuritarjonta on tasapainossa matkailijamäärän kanssa. Jos tätä tasapainoa ei löydy, matkailu jää joko liian pieneksi tai siirtyy enemmän kohti globaalia kulttuuritarjontaa, joka sisältää aiemmin mainitut riskit.

Kulttuurimatkailun tulevaisuuden tarkastelu edellyttää kuitenkin myös ymmärrystä siitä, miten menneisyys sekä viimeisimmät suuntaukset ja kehitys ovat vaikuttaneet matkailun kehittymiseen ammatillisena käytäntönä sekä sosioekonomisena ilmiönä. Matkailu liittyy vahvasti siihen, miten yhteiskunta kehittyy. Skenaariotyö ja jatkuva ylläpidettyjen toiminta- ja hallintomallien arvioiminen auttavat tulevaisuuden matkailuun varautumisessa, sekä pitämään mielessä, millaisessa yhteiskunnassa haluamme elää tulevaisuudessa.  
  
 Teksti on kirjoitettu D2.2-raportin Future of cultural tourism for urban and regional destinations pohjalta.
  
 Lähteet: 
 Dickinson, J., Lumsdon, L. & Robbins, D. (2011). Slow travel: issues for tourism and climate change. Journal of Sustainable Tourism, 19(3), 281-300.
 Matteucci, X. & Von Zumbusch, J. (2020). Theoretical framework for cultural tourism in urban and regional destinations. Deliverable D2.1 of the Horizon 2020 project SmartCulTour (GA number 870708), julkaistu SmartCulTou-hankkeen nettisivuilla lokakuussa 2020: http://www.smartcultour.eu/deliverables/ 

The fourth hybrid workshop held in the Utsjoki Living Lab

The fourth hybrid workshop was held in the Utsjoki Living Lab on 6 October 2021 by the ULAP team with five online and three on-site participants. The workshop consisted of two main sections, specifically, introducing UNESCO’s capacity-building opportunities for SmartCulTour Living Labs and discussing the Lab-tailored interventions to be further developed.

The UNESCO team was invited to the workshop to present three capacity-building activities:

1) UNESCO World Heritage and Sustainable Tourism Programme

2) Intangible Cultural Heritage

3) Historic Urban Landscape Approach

The workshop participants discussed amongst themselves after the presentation and decided to choose the first proposal – UNESCO World Heritage and Sustainable Tourism Programme – as the most suitable capacity building activity to be implemented in the Utsjoki Lab, with some tailored contents from the Intangible Cultural Heritage activity.

Both online and on-site participants were involved in the discussion of possible Lab-tailored interventions for the Utsjoki Lab. Making storytelling videos to give essential information to visitors – for example, different aspects of the traditional and modern Sámi culture, some guidelines regarding how to behave in the destination – was chosen as and believed to be the most practical and feasible intervention to be further developed in the Lab.

Paikallinen kulttuuri kiinnostaa matkailijoita Utsjoella – heinäkuussa toteutetun matkailijakyselyn tuloksia

SmartCulTour-hanke selvitti heinäkuussa Utsjoella matkailijoiden matkustustottumuksia sekä kysyntää kulttuuripalveluille matkan aikana.

Utsjoella tehty kävijäkysely oli pienimuotoinen, mutta toi esiin matkailijoiden toiveita kulttuurimatkailuun liittyen. Kyselyä suunniteltiin yhdessä paikallisten kanssa, ja he esittivät näkemyksiään koskien matkailun tämänhetkistä tilannetta Utsjoella. Heinäkuu on perinteisesti ollut Utsjoen matkailun sesonkiaikaa, mutta kesä 2021 oli erilainen lohen kalastuksen rajoituksista sekä koronapandemiasta johtuen. Matkailualan yrittäjien mukaan matkailijoita on kuitenkin ollut yllättävän paljon ja määrät ovat liikkuneet miltei samoissa lukemissa kuin edellisvuosina.

Kävijäkyselyyn vastasi yhteensä 12 matkailijaa, joista kahdeksan oli miehiä ja neljä naisia. Vastaajat olivat pääasiassa 9.7. järjestetyn Utsjoen Lumo -tapahtuman osallistujia, lukuun ottamatta kolmea vastaajista, jotka vastasivat kyselyyn tapahtuman ulkopuolella. Tapahtuma piti sisällään muun muassa musiikki- ja teatteriesityksiä. Vastaajat olivat iältään 28–60-vuotiaita. Lukuun ottamatta yhtä kiinalaismatkailijaa, kaikki vastaajat olivat suomalaisia. Vastaajat matkustivat joko perheen, ystävien tai kumppanin kanssa. Osalle vastaajista Utsjoki oli matkan lopullinen kohde, kun taas osa matkasi Utsjoelta vielä Norjaan tai muualle Suomeen.

Paikallinen kulttuuri, elinkeinot ja luonto kiinnostavat Utsjoelle tulevia matkailijoita

Kyselyssä kysyttiin kulttuuritarjonnan merkitystä matkailijoille matkakohteessa. Yksi vastaajista piti kulttuuritarjontaa erittäin tärkeänä, viisi tärkeänä ja viisi keskimäärin tärkeänä matkakohteessa. Kuuden vastaajan mukaan kulttuuri oli osasyy matkustaa Utsjoelle. Kulttuuri, josta vastaajat ovat kiinnostuneita on paikallinen ruoka, perinteinen saamelainen musiikki, käsityöt, Utsjoen Lumo-festivaalitapahtuma, kalastus, urheilu, paikallinen arki ja saamelaiskulttuuri yleisimminkin. Kuusi vastaajista ei pitänyt kulttuuria isona osana matkaansa. Utsjoki onkin ollut ennen muuta kalastus- ja luontomatkailukohde.

Matkailijat olivat pääsääntöisesti kiinnostuneita tietämään enemmän Utsjoesta sekä Utsjoen paikallisesta kulttuurista, kun taas neljä vastaajista ei ollut kiinnostunut tietämään lisää. Vastaajat olivat erityisen kiinnostuneita saamaan tietoa majoituspalveluista, kalastuksesta, paikallisista elinkeinoista, arkielämästä, saamelaiskulttuurista ja perinteistä. Luonto, näköalapaikat, puhtaus, porot, Tenojoki, lohi, maisemat, tunturit, vaellus, sijainti, Norjan läheisyys, kulttuuri ja Utsjoen historia, paikallinen ruoka ja tapahtumat ovat valttikortteja, joita Utsjoki voisi hyödyntää enemmän matkailumarkkinoinnissaan.

Koronapandemian vaikutus matkustustottumuksiin

Puolet vastaajista mainitsi matkustustottumustensa muuttuneen koronapandemian myötä, ja kotimaan matkailu on suosiossa tällä hetkellä. Myös pienemmät kohteet kiinnostavat enemmän kuin aiemmin. Yksi vastaajista mainitsi, että tämä oli ensimmäinen kerta, kun he matkustavat Lappiin, aiemmin on matkustettu ulkomaille. Osa vastaajista mainitsi matkustaneensa myös aiemmin Suomessa, mutta nyt Suomi ja Suomen luonto kiinnostavat erityisen paljon. Yksi vastaajista mainitsi koronan myötä tekevänsä vaellusretkiä, ottaneensa etäisyyttä ihmisiin sekä tukevansa enemmän paikallisia ostamalla tuotteita ja palveluita paikallisilta. Kahden vastaajan matkustustottumukset eivät ole muuttuneet koronapandemian aikana. Kaikkien vastaajien mukaan Utsjoki on turvallinen matkakohde.

Luonto ja kulttuuri kulkevat käsi kädessä

Kaunis luonto, Teno-joki ja Norjan läheisyys ovat Utsjoen suurimpia matkailuvaltteja. Kehittämisen varaa mainittiin olevan palvelujen tarjonnassa sekä Internetyhteyksissä. Kulttuuri, erityisesti paikalliseen arkeen ja saamelaiskulttuuriin tutustuminen, kiinnostaa kyselyyn vastanneita matkailijoita. Vaikka kaikki vastaajista eivät nähneet kulttuurilla suurta roolia matkan aikana, luontoa ja kulttuuria voidaan silti tarkastella yhdessä ja luontopalveluja pitää osana kulttuuria, sillä saamelaisen luontokäsityksen mukaan luonto ja kulttuuri ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa.

Luonnon ja kulttuurin yhteenkietoutumisen esiintuominen voisi olla yksi keino vastata Utsjoella vierailevien kulttuurimatkailijoiden tarpeisiin. Koronapandemian vuoksi suomalaiset matkailijat ovat matkustaneet viime aikoina lähinnä Suomessa, ja Utsjoki houkutteleekin nyt erityyppisiä matkailijoita verrattuna edellisiin kesiin, jolloin matkailu on pääasiassa keskittynyt kalastusmatkailuun.

SmartCulTour-hankkeen tavoitteena on tukea kestävää kulttuurimatkailun kehittämistä Euroopan eri alueilla keskittyen niin pienempiin kyläyhteisöihin kuin suurempiin kaupunkiympäristöihin. Hankkeen partnereina toimii useita Euroopan yliopistoja, alueellisia säätiöitä sekä UNESCO. Suomesta mukana hankkeessa ovat Lapin yliopisto ja Utsjoen kunta.

Visitor survey in Utsjoki during an event week

The University of Lapland took part in Utsjoen Lumo event on the 9th of July at Onnelantörmä in Utsjoki. The event included live music shows, theatre shows, one author interview, and Sámi handicrafts and local food for sale. The event was part of the Utsjoen Lumo theme week 5.–11.7.2021, which included several cultural activities during the week. While participating in the cultural events, the University of Lapland conducted a visitor survey for the tourists who were visiting Utsjoki.

The purpose of the visitor survey was to gather insights from tourists for cultural tourism development in Utsjoki. The survey included among others questions of tourist’s purposes of their trip, expectations for cultural attractions, and ideas for cultural tourism development. The impact of COVID-19 on personal traveling habits was also inquired. The timing for this survey was ideal since it is traditionally the high season in tourism in Utsjoki. Salmon fishing is one of the major reasons for tourists to come in Utsjoki, but for this summer the salmon fishing in Teno river is restricted. Surprisingly there has been the same amount of tourists as previous years according to tourism entrepreneurs.

Although the visitor survey was small scale, the contents of it were insightful and useful. Utsjoki’s beautiful nature is often the main reason for traveling to Utsjoki according to the survey results. The cultural offer, in general, was seen important as well in a destination. More information for tourists should be gathered in an easily accessible place. The survey was also offered for holiday villages to distribute for their customers.

Third hybrid working meeting of the Utsjoki living lab

The third hybrid working meeting of the Utsjoki Living Lab (LL) was held by the University of Lapland on 8th July 2021. The main objective of the meeting was to engage the local stakeholders in developing the LL’s communication and visibility plan, including tailored communication tools and channels such as a dedicated blog on the SmartCulTour website. Although only five participants were able to attend the meeting due to the tourism peak season, each of them represented different local stakeholders, specifically, the Municipality of Utsjoki, the Sámi Parliament of Finland, the local tourism entrepreneurs, the local service industries, and the local reindeer herders. They offered valuable and constructive ideas on how to enhance the LL’s communication and visibility. During the meeting, a Utsjoki LL tailored roadmap, the DSS – also known as the SmartCulTour Platform, and the SmartCulTour Game were also introduced to the participants, in order to keep them informed of the latest developments in the project.

There were several highlights regarding the LL’s communication and visibility plan:

·  The representative of the Municipality of Utsjoki suggested that a storytelling video about the local culture can be created to provide important information to guide tourists during their visit.

·  The representative of the local reindeer herders suggested information giving on the local handicrafts which have been exhibited in the local museums and/or village house, as this would allow tourists to learn more about the local culture.

·  The representative of the Sami Parliament suggested the World Indigenous Tourism Alliance as a possible channel through which the SmartCulTour project and the Utsjoki LL could be presented.

·  The participants discussed the rights for filming the local reindeers. It was emphasised that the reindeers owned by the natives, herders, and any private parties should not be filmed without their permission.

The meeting closed with the participants planning the LL’s next steps to be taken in the autumn.

Second Living Lab workshop in Utsjoki

SmartCulTour project partner ULAP held the second hybrid workshop on 21 April 2021 in their Utsjoki living lab with the local stakeholders to discuss and generate ideas for developing sustainable cultural tourism in Utsjoki.

The workshop started with a warm-up activity in which the participants got to know each other through bodily performance to share a place that was meaningful to them. SmartCulTour partner CIHEAM Zaragoza was invited to participate in the workshop to present Huesca as a living lab with similar needs and challenges around rural tourism destinations and to share their local tourism initiatives. The workshop focused on discussing how sustainable cultural tourism could contribute to the development of Utsjoki and generating ideas to develop sustainable cultural tourism in Utsjoki. Service design and art-based tools and methods were used to engage the workshop participants in exploring the potential of cultural tourism in Utsjoki. Participants collected and shared photos of local places where they deemed unique. Using a storytelling template, the participants came up with ideas for further developing the unique local places into culturally interesting places with stories and senses. The workshop closed with participants planning the next steps for the next workshop.

Lapland Living Lab inception meeting

The inception meeting of the Lapland Living Lab was held on 12 February in Holiday Village Valle in Utsjoki with 8 on-site participants and 4 online participants. The meeting started with an introduction to the SmartCulTour project. Followed by this, UNESCO gave a presentation about their role in the project, which is to provide their own expertise in the development of sustainable cultural tourism to fit local needs in Utsjoki and other living labs of the project.

The participants wished to hear from UNESCO about how they have developed sustainable cultural tourism in the rest of the world, for example in tourism companies in other countries. These will be discussed in the future meetings.

Taking a participatory approach, we engaged the participants in discussing the development of sustainable cultural tourism using a number of design activities. A SWOT matrix was used to present the identified strengths, weaknesses, opportunities and threats of the tourism development in the Utsjoki living lab. We were able to identify the main needs for developing cultural tourism in Utsjoki.

The participants shared some existing good practices around the development of sustainable cultural tourism. A tree tool was used to evoke creative thinking on the opportunities and imagination of sustainable cultural tourism for the future of Utsjoki.

The participants saw the need to develop cultural tourism in Utsjoki, as it would bring new content to the municipality’s tourism and would not be as seasonal as nature-based tourism. We were able to discover the main needs and problems, for example, tourists don’t have enough information about existing services in Utsjoki, how to act in natural surroundings, how to dress appropriately, etc. The participants highlighted that one of the possible solutions would be an App that can gather all the necessary information about Utsjoki in the same place. That would make it easier for tourists to access the information.

The municipality of Utsjoki to launch EU funded H2020 Sustainable Cultural Tourism Living Lab on 12th February 2021

On 12th February 2021, the municipality of Utsjoki will launch a European Living Lab on Sustainable Cultural Tourism. The Utsjoki Living Lab (LL) will be one of six Living Labs across the Europe Union funded by the H2020 research programme – SmartCulTour. A number of issues of concern to the local cultural tourism community will be discussed during this first meeting, including the impact of COVID-19 on the local cultural and tourism industry and how to re-build the local tourism economy over the coming years.
Each of the six Living Labs have been chosen owing to their geographical relevance and to represent a variety of different forms of sustainable tourism. During the project, each LL will implement, test and evaluate novel ways of managing sustainable cultural tourism development through experiments, serious games, arts-based methods, service or social design techniques to enhance collaboration between the cultural sector and the tourism industry, in order to facilitate a process of capacity building. The other five SmartCulTour Living Labs are located in Rotterdam, Scheldeland in Flanders-Belgium, Utsjoki in Lapland-Finland, Huesca in Spain, Split in Croatia and Vicenza in Italy.
To be held hybridly by the University of Lapland, the LL of Utsjoki will bring together over Utsjoki local (and national) experts in sustainable tourism, regional development and culture.


For further information:
Please contact: Hong, Li, hong.li@ulapland.fi, +358444744335.
SmartCulTour Living Labs: http://www.smartcultour.eu/living-labs/
H2020 SmartCulTour project: http://www.smartcultour.eu/
SmartCulTour Brochure: http://www.smartcultour.eu/brochure/